Yläpohjan tuuletuksen merkitys
Jos olet joskus käynyt kesällä yläpohjassa, on ilma voinut tuntua tunkkaiselta. Varsinkin kesällä yläpohjan lämpötila voi nousta korkealle. Lämmin ja kostea ilma nousee fysiikan lakien mukaan ylöspäin ja vesikaton harja on rakennuksen korkein kohta. Liiallinen kosteus on aina huonoksi rakenteille.
Miksi yläpohjan pitää tuulettua?
Vesikaton tärkein tehtävä on pitää taivaalta tuleva sade, eli katon täytyy olla vesitiivis. Vaikka katto olisi vesitiivis, yläpohjan puutteellinen tuuletus voi altistaa puiset rakenteet erilaisille kosteusvaurioille. Lämmin ilma nousee aina ylöspäin, joten myös lämmin sisäilma pyrkii aina ylemmäs ja ylemmäs. Nykyaikaisissa taloissa on koneellinen ilmanvaihto ja tiivis höyrynsulku, jotka estävät sisäilman kulkeutumisen yläpohjaan, mutta aina näin ei ole ollut. Vanhemmissa taloissa, jossa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto ja puutteellinen höyrynsulku, lämmin ja kostea sisäilma kulkeutuu yläpohjaan.
Yläpohjassa oleva kostea ilma on kosketuksissa puisiin rakenteisiin ja pahimmassa tapauksessa tämä aiheuttaa lahoamista. Talvella ilmankosteus pääsee kosketuksiin kylmien materiaalien kanssa, jolloin tapahtuu kondensoitumista. Kondensoitumisessa vesihöyry muuttuu vedeksi.
Tuuletus tapahtuu räystään ja harjatuuletuksen kautta.
Yläpohjan ilmavirran pitäisi kulkea räystäältä harjalle päin. Räystäällä pitää olla aukot siten, että ilma pääsee tulemaan yläpohjaan. Räystään suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota, ettei yläpohjaan pääse muuta kuin ilmaa. Väärin suunnitellun tai toteutetun räystään vuoksi yläpohjaan voi talvella päästä lunta ja kesän myrskyillä vettä. Räystäälle pitää rakentaa reitti, jossa ilmavirta hidastuu.
Räystäältä tulevan ilman pitää myös päästä poistumaan yläpohjasta. Tässä voidaan käyttää kolmea erilaista toteutustapaa. Uusissa taloissa tai kohteissa, joissa tehdään kattoremontti, toteutetaan tuuletus niin sanotulla harjatuuletuksella. Toisena vaihtoehtona on tehdä tuuletusaukot talon päätykolmioihin tai kolmantena asentaa vesikatolle alipainetuuletin.
Matalissa harjakatoissa, vinoissa yläpohjissa sekä tasakatoissa piilee vaaran merkit
Nämä rakenteet ovat yleisiä 60-, 70- ja 80-luvun taloissa. Samoja rakenteita on käytetty niin pientaloissa kuin kerrostaloissa. Kaikissa näissä rakenteissa toistuu sama ongelma, joka on lämmöneristeen ja vesikatteen välinen pieni tuuletustila. Kostea ja lämmin sisäilma pääsee kosketuksiin kylmien rakenteiden kanssa aiheuttaen kosteusvaurioita.
Lämmön eristeen ja vesikatteen tuuletusraon suositellaan olevan 100 mm, mutta sen on oltava vähintään 50 mm. Tasakatoissa lämmöneriste on usein suoraan kosketuksessa vesikatteeseen, jolloin tuuletusrako puuttuu kokonaan. Kun katosta puuttuu korkeuserot, lämmin ilma ei pääse nousemaan korkeimpaan kohtaan, vaan se etsii itselleen reitin poistua. Reitti voi olla erilaiset liittymät kuten läpiviennit ja räystäät.
Loivan vesikaton raja on 1:10. Moni pientalo näyttää tasakattoiselta, vaikka todellisuudessa vesikatteessa on todella loiva kaato. Matalassa harjakatossa ja tasakatossa on sama ongelma tuuletuksen kanssa. Tasakaton ja loivan harjakaton tuuletuksen tarkastaminen onnistuu käytännössä vain rakenteiden avaamisella alakautta. Alakautta tehtävällä rakenteen avauksella säästetään vesikatteen aukaisu.
Vinon yläpohjan tuuletus on helpompi saada korjattua kuin aiemmin mainituilla kattotyypeillä. Vanhoissa vinoissa yläpohjissa lämmöneristeen ja vesikatteen tuuletusväli on jäänyt puuteelliseksi. Kuitenkin luontainen ilmavirta liikkuu alhaalta ylöspäin, jolloin tuuletusta tapahtuu luontaisesti, jos ilma pääsee harjankautta tuulettumaan.